Pietari-Paavalin linnoitus (Петропавловская крепость)

Pietari-Paavalin linnoitus on vuonna 1703 perustetun Pietarin kaupungin ensimmäinen rakennus. Linnoituksen keskellä kohoaa vaikuttava Pietari-Paavalin kirkko, johon on haudattu kaikki Venäjän hallitsijat Pietari Suuresta Aleksanteri Kolmanteen. Kirkon arkkitehtuuri ei ole tyypillistä Venäläisille ortodoksisille kirkoille. Muita alueen rakennuksia ovat mm. kaupungin historiamuseo ja kolikkovalamo.

 

Markkinahalli ja Rostra-pylväät. (Биржа и Ростральные колонны)

 Vasilinsaaren kärjen arkkitehtuuri on pietarilaista arkkitehtuuria kauneimmillaan. Vanha valkoisten pylväiden ympäröimä markkinarakennus sijaitsi keskeisellä paikalla Nevan risteyksessä. Vasilinsaaren kärkeä, Strelkaa, komistavat punaiset Rostra-pylväät, jotka olivat käytössä 1800-luvulle asti. Nykyään majakoiden huipuilla palavat tulet suurten juhlapäivien, kuten Pietarin kaupungin syntymäpäivän (27.5) tai Voiton päivän (9.5) kunniaksi.

 

Amiraliteetti (Адмиралтейство)

Pietari Suuren suunnittelema, vuonna 1705 rakennettu sotalaivaston hallintorakennus ja  laivanrakentamo. Alunperin rakennus soveltui myös linnakkeeksi, mutta sittemmin se on monta kertaa rakennettu uudelleen, ja sita ympäröivä vallihauta on täytetty. Rakennus on 72 metriä korkea ja sen huippua koristaa laiva-symboli, joka on nykyään tunnettu myös elokuvayhtiö "Lenfilm":in logona. Rakennus on edelleen käytössä Venäjän sotalaivastolla.

 

Aleksandriiskin puisto (Александрийский сад)

Puisto on rakennettu paikalle, josta osa Amiraliteetin linnoitusrakennuksia purettiin noin vuonna 1872. Vuonna 1892 paikalle pystytettiin patsas Väli-Aasian tutkimusmatkailija N. Przhevalskin muistoksi.

 

Talvipalatsi (Зимний дворец)

Viides rakennus, rakennettu vuonna 1762, käsittää yli 1000 huonetta. 7 marraskuuta 1917 palatsin valloittivat lokakuun vallankumoukselliset. Väliaikainen hallitus otti johdon käsiinsä ja alkoi proletariaatin diktatuuri. Toisen maailmansodan jälkeen rakennus on luovutettu Eremitaasille. Ennen Pietarissa ei saanut rakentaa Talvipalatsia korkeampia rakennuksia.

 

Eremitaasi (Эрмитаж)

Valtiollinen kulttuurihistoriallinen taidemuseo Eremitaasi on yksi maailman suurimmista museoista. Museossa on yhteensä 350 salia jotka sijaitsevat viidessä, toinen toisiinsa yhdistetyissä rakennuksissa, päärakennuksenaan kuuluisa Talvipalatsi. Museo on avattu vuonna 1764.

 

Esikunnan päärakennus (Главный штаб)

Valmistunut vuonna 1829 kenraalien ja muiden armeijaosastojen päärakennukseksi sekä ulko- ja talousministeriöksi. Vuonna 1917 joukko laivamiehiä ja työläisiä hyökkäsi esikunnan kaaren alta kohti Talvipalatsia. Nykyään paikka on suosittu katusoittajien ja katutaiteilijoiden keskuudessa.

 

Kazanin kirkko (Казанский собор)

Rakennettu vuonna 1811 Kazanilaisen Pyhän äidin Ikonin sijoittamiseksi. Arkkitehdin suunniteöman mukaan Kazanin kirkkoa vastapäätä olisi kuulunut olla samanlainen puolikaaren muotoinen kirkko. Napoleonin sodan aikana Kazanin kirkosta tuli Venäjän sotilaallisen menestyksen symboli, siellä säilytettiin lippuja ja venäläisten sotavoimien valloittamien eurooppalaisten kaupunkien ja linnoitusten avaimia vuosina 1813-1814 Euroopassa käydyn sodan aikana. Kirkkoon haudattiin legendaarinen kenraali Kutuzov ja kirkon eteen pystytettiin Kutuzovin ja M. B. Barclay de Tollyn patsaat. Toisen maailmansodan alusta lähtien venäläiset sotilaat ja upseerit vannoivat sotilasvalan Kutuzovin haudalla. Kirkko on suunniteltu ja rakennettu venäläisin voimin ja venäläisistä materiaaleista, joka siihen aikaan oli erittäin harvinaista.

*Pyhän Äidin Ikonin Venäjän sotaväki sai haltuunsa vuonna 1552 vallatessaan Kazanin, Kazanin Hanzhestvon pääkaupungin. Vuodesta 1613 ikoni oli tsaaridynastia Romanovien hallussa ja sen puoleen käännyttiin Napoleonin sodan aikana ja samoin vaikeina vuosina toisen maailmansodan aikana.

 

Kirkko veren päällä (Спас-на-крови)

Rakennettu vuonna 1907 paikalle, jossa kapinallinen I.I. Grinevitski ampui Aleksanteri II:een kuolemaan johtavan laukauksen 1.3.1881. Kirkko on rakennettu venäläisen 1500-1600-lukujen arkkitehtuurin tyyliin, ja suunnittelussa on otettu mallia Moskovan Pokrovskin kirkosta (Vasili Blazhenniyn kirkosta). Vuodesta 1930 Neuvostoliiton loppuun asti kirkossa toimi kapinallisten ja vallankumouksellisten museo.

 

Insinöörilinna (Инженерный замок)

Rakennettu vuonna 1800. Alkuperäiseltä nimeltään Mihailovin linna, sillä tsaari Pavel I piti arkkienkeli Mihailia suojelusenkelinään. Linnan rakentamiseen on käytetty Iisakin kirkkoa varten hankittua marmoria sekä materiaaleja puretusta Katariina II:n palatsista. Linnan sisustuksessa voi huomata useita yksityiskohtia, jotka jäljittelevät Talvipalatsia, Tavritseskin palatsia ja muita kaupungin palatseja. Linnan ympärille oli kaivettu vallihaudat, ja niiden yli linnaan johti nostettava silta.

12 maaliskuuta 1801 asti, ainoastaan 40 vuorokautta linnan valmistumisesta, siellä asui imperaattori Pavel I perheineen. Imperaattorin murhan jälkeen perehe palasi Talvipalatsiin. 18 vuotta linna oli tyhjillään, kunnes vuonna 1819 se annettiin Ylimmän insinööriopiston käyttöön, ja tästä syntyi linnan nykyinen nimi. Vuonna 1820 vallihaudat täytettiin.

 

Kupariratsastaja (Медный всадник)

Imperaattori Katariina Toisen vuonna 1782 pystyttämä muistomerkki Pietari Suurelle. Pronssinen patsas seisoo 1600 tuhannen kilon graniitinlohkareella, joka on kuljetettu paikalle Suomenlahden rannalta. Latinankielinen teksti suomeksi: "Pietari Suurelle Katariina Toiselta". Nykyään patsas tunnetaan A. Pushkin runossaan patsaalle antamalla nimellä "Kupariratsastaja". 14.12.1825 Kupariratsastajan aukiolla kukistettiin dekabristien kapina itsevaltiutta ja maaorjuutta vastaan.

 

Hotellit Astoria ja Angleterre (гостницы Астория и Англетер)

Venäjän parhaaksi hotelliksi vuonna 1912 rakennettu Astoria on edelleen yksi Pietarin ylellisimmistä hotelleista. 7.11.1917 vallankumoukselliset valtasivat hotellin, jossa sillä hetkellä majoittuivat Tsaarin armeijan upseerikunta. Hotelli Astoriaan kuului myös hotelli Angleterre, jossa entisen KGB:n salaisen agentin toimesta sai surmansa vainottu runoilija Sergei Jesenin.

 

Kesäpuisto (Летний сад)

Kesäpuisto on yksi Pietarin vanhimmista puistoista. Itse Pietari Suuri on suunnitellut puiston pohjapiirroksen joka noudattelee suoria linjoja ja symmetrisiä, geometrisia muotoja. Kesäpalatsi, pieni keltainen talo Fontanka-joen ja Nevan varrella, toimi 1700-luvulla Pietari Suuren kesäasuntona ja kesäpuistossa järjestettiin useita imperaattorin juhlavastaanottoja.

 

Nikolai 1:n patsas (Памятник Николаю I)

Avattu vuonna 1859. Ratsut on valanut Piotr Klodt, joka on valanut myös Anichkovin Sillan hevospatsaat Nevskillä. Tyyliltään patsas muistuttaa "Kupariratsastajaa". Jalustaan on kuvattu 4 naista, jotka muistuttavat Nikolai 1:n vaimoa ja tyttäriä.

*Tsaari Nikolai 1 (1796-1855) kukisti dekabristien vallankumouksen, kiristi byrokraattista

koneistoa ja julisti ankaran sensuurin. Nikolai 1:n ollessa vallassa Venäjän Imperiumi hävisi Krimin sodan. Nikolai 1 on haudattu Pietari-Paavalin linnoitukseen.

 

Mariinskin palatsi (Мариинский дворец)

Nikolai 1 lahjoitti tämän vuonna 1844 rakennetun palatsin tyttärelleen Maria Nikolajevnalle.Vuonna 1884 valtio osti palatsin.

Vallankumouksen aikana 1917 rakennuksessa sijaitsi väliaikaisen hallituksen armeijan suojissa toimiva Parlamentti. Myöhemmin Vladimir Lenin osallistui palatsissa kokoukseen, jossa päätettiin pankkien valtiollistamisesta.

 

Iisakin kirkko (Исаакиевский собор)

Venäjän kuuluisin ikuisuusprojekti. Vuonna 1710 Pietari Suuri rakennutti suojelusenkelinsä kunniaksi puisen Iisakki Dalmatialaisen kirkon. Vuonna 1717 kirkko rakennettiin uudelleen kivestä, mutta yllättäen perustukset alkoivat vajota maan sisälle, joten 1700-luvun puolessa välissä kirkko piti purkaa. Vuonna 1768 Katariina II pani toimeen ensimäisen Iisakin kirkon rakennuksen. Katariina II menehtyi vuonna 1796, mutta kirkko oli rakennettu vasta puoleen väliin. Valtaan astui Pavel 1, joka määräsi Iisakin kirkkoa varten varatun marmorin käytettäväksi Mihailovskin linnan rakentamisessa. Iisakin kirkko oli määrä rakentaa valmiiksi tiilistä.

Vuonna 1802 valmistui Iisakin kirkko, joka epätäydellisten arkkitehtuuristen muotojensa ansioista pilasi Pietarin keskustan harmonista kaupunkikuvaa. Hallintokautensa aikana tsaari Aleksanteri I purki Iisakin kirkon. Nykyisen Iisakinkirkon rakennustyöt alkoivat vuonna 1818. Suoperäiseen maahan upotettiin 10762 metallirunkoa, jotka muodostivat kirkon perustan. Kirkko saatiin valmiiksi ja vihittiin käyttöön vuonna 1858, Aleksanteri II:n hallintokauden aikana. Kirkon viimeistelemiseksi ja yksityiskohtien valamiseksi rakennustelineet ympäröivät kirkkoa vuoteen 1916 asti. Voidaan siis todeta, että Iisakin kirkkoa rakennettiin Pietari Suuren hallitsemisen ajoista aina viimeisen Venäjän Imperaattori Nikolai II:n hallintakaudelle asti.

 

Neva-joki (Река Нева)

4000 vuotta vanha Neva-joki on yksi Luoteis-Venäjän nuorimmista joista. Joen pituus 74 km,  28 km virtaa Pietarin kaupungin alueella. Keskimääräinen leveys 400-600 m, maksimileveys 1200m. Syvyys keskimäärin 8-11m, maksimisyvyys 24 metriä Litejnyj sillan kohdalla. Nevan ylittää 10 siltaa, niistä 8 avattavia. Neva on hyvin saastunut teollisuus- ja talosjätteistä.

Lokakuun vallankumouksen aikana vallankumoukselliset ottivat sillat haltuunsa, minkä ansioista he saivat koko kaupungin tärkeimmät kulkuväylät otteeseensa. Petrogradskin alue ja Vasilin saari jäivät täysin ilman yhteyttä keskustaan. Samoin vallonkumoustellisten hallussa olivat asemat ja lennätinkeskukset.

 

Gribojedovan Kanava (канал Грибоедова)

Pituus 5 km, leveys enimmillään 32 m. Joen ylittää 21 siltaa. Vuonna 1790 "Gluhaja"-joen (toiselta nimeltään Krivusha-joki) paikalle kaivettiin Jekaterinski kanal (Katariinan kanava), joka myöhemmin nimettiin venäläisen kirjailija A. Gribojedovan mukaan. Kanava alkaa Moika-joelta ja laskee Fontanka-jokeen.

 

Moika-joki (Река Мойка)

Fontanka-joelta alkava ja Nevaan laskeva joki on noin 5 km pitkä. Syvyys enimmillään 3,2 m, leveys 40 metriä. Joen ylittää 15 siltaa. Vanhoissa Ruotsalaisissa kartoissa Moika-joki on nimetty "Pieni Muja-joki", vanhasta suomenkelestä käännettynä Muja/Mja tarkoittaa likaa, rantaa. Vuonna 1711 Moika-joki yhdistettiin nykyiseen Fontanka-jokeen.

 

Fontanka-joki (Река Фонтанка)

Joen pituus 6,7 km, syvyys enimmillään 3,5 metriä, leveys max. 70m. Joen ylittää 15 siltaa. Vanhalta nimeltään "Bezimennyj Jorik" (Nimetön puro), pieni joki, joka laski Suureen Nevaan. Vuodesta 1719 lähtien jokea alettiin kutsua Fontankaksi, sillä Kesäpuiston (Letnyj Sad) suihkulähteet ottavat veden Fontanka-joesta (fontan=suihkulähde).

Vuodesta 1780 jokea reunustaa graniittiset penkereet. Vuonna 1787 täällä tapahtui yksi Pietarin ensimmäisistä talonpoikaislakoista. Noin 4000 työläistä päällystivät joen pientareita kivellä ja tukivat pengertä paaluilla olematonta korvausta vastaan. 400 talonpoikien edustajaa lähestyivät Katariina 2 anomuskirjeellä, mutta joutuivat vangituiksi lakkoiluun yllyttämisestä ja salaliiton sopimisesta.